Stressiin vaikuttamisen keinoja

Viime artikkelissa otin esille stressin ja sen ikävät vaikutukset. Tällä kerralla pohdin stressiin vaikuttamisen keinoja.

Liikunnalla on tutkimusten mukaan kiistatta positiivinen vaikutus terveyteen ja erityisesti mielenterveyteen. Liikunta poistaa ahdistusta ja masennusta, auttaa paniikkihäiriöpotilaita, psykoosipotilaita sekä päihdepotilaita fyysisissä oireissa. Yhdessä muiden hoitokeinojen kanssa, liikunta on erinomainen hoitomuoto masennusta sairastavalle henkilölle. Liikunta keskeyttää masennusajatuksia, kääntää ajatuksia pois negatiivisista tunteista ja antaa sosiaalista tukea, jos sitä harrastetaan ryhmissä.

Fyysinen aktiivisuus lisää hyvinvointia ja liikunnalla on saatu hyviä tuloksia myös pitkittyneen kivun hoidossa. Liikunta vaikuttaa myönteisesti rasva-, sokeri ja insuliiniaineenvaihduntaan, hengitykseen ja hapenottokykyyn sekä sydän- ja verenkiertoelimistöön. Liikunta lisää voimaa, tasapainoa ja koordinaatiota sekä kohentaa ryhtiä. Liikuntaa kannattaa harrastaa, vaikka nivelissä tuntuisi kohtuullista kipua. Jo pienikin määrä arkiliikuntaa tuo myönteisiä vaikutuksia. Kohtuukuormittavaa kestävyysliikuntaa (esimerkiksi kävelyä) suositellaan vähintään 2,5 tuntia viikossa, mieluiten puoli tuntia päivässä. Tämä päivittäisen puolituntisen voi yhdistää arkiliikkumiseen esimerkiksi jäämällä muutamaa pysäkkiä aikaisemmin ja kävelemällä loppumatkan tai käymällä kaupassa kävellen. Tärkeää on kuitenkin valita itselleen juuri sellainen liikuntamuoto, joka tuottaa itselle iloa. Yhdessä toisten kanssa liikkuminen parantaa hyvinvointia myös sosiaalisen vuorovaikutuksen kautta.

Luontokokemukset ja kosketus ympäristöön liikunnan yhteydessä vaikuttavat aistikokemuksiin ja tuovat hyvää oloa. Green Care on luontoon ja maaseutuympäristöön liittyvää toimintaa, jolla edistetään ihmisten hyvinvointia ja elämälaatua. Green caren peruselementtejä ovat luonto, toiminta ja yhteisöllisyys. Eri ammattialan osaamisen mukaisesti käytetään monia erilaisia eläin- ja luontoavusteisuuden menetelmiä. Näitä ovat muun muassa ratsastusterapia, puutarhaterapia ja -toiminta, sosiaalipedagoginen hevostoiminta tai ekopsykologian menetelmät. Toimintaa harjoitetaan tavoitteellisesti, vastuullisesti sekä ammatillisesti. Hyvinvointia lisäävät vaikutukset syntyvät muun muassa luonnon elvyttävyyden, osallisuuden ja kokemuksellisuuden avulla. Toiminta sijoittuu usein luonnonympäristöön tai maatilalle, mutta luonnon elementtejä voidaan tuoda myös kaupunki- ja laitosympäristöön.

Luonnon monipuolisista hyvinvointivaikutuksista ollaan tultu tietoisimmiksi uusien tutkimusten avulla. Skotlantilainen tutkimus osoitti, kuinka se aivojen alue, joka kytketään depressiivisiin ja negatiivisiin ajatuksiin, ei aktivoidu luonnossa. Luonto palauttaa stressistä ja sillä on todettu useissa tutkimuksissa positiivisia fysiologisia vaikutuksia. Päivittäinen 20 minuutin oleskelu luonnossa alentaa verenpainetta ja kohottaa elinvoimaisuuden tunnetta.  Fysiologinen toipuminen alkaa luontoympäristössä jo 5-7 minuutissa. Mieliala kohenee 20 minuutissa ja tarkkaavaisuuden elpyminen alkaa 40 minuutin kuluttua. Japanissa lääkärit määräävät jo reseptejä metsäkylpyihin. Voimme ottaa tästä koppia ilman lääkäriä. Meistä jokainen voi etsiä oman voimapaikkansa omasta lähimetsästä tai -puistosta. Voimaantumo järjestää tänä keväänä Tampereella myös Metsän hetki -ryhmiä, joissa pääsee ohjatusti tutustumaan kokemuksellisesti Green Care -menetelmän hyötyihin.

Tietoisuustaidot, mindfulness ja meditaatio ovat tutkitusti hyviä menetelmiä lisäämään ihmisten hyvinvointia. Tietoisuusharjoittelun on jopa todettu aikaansaavan fysiologisia muutoksia (verenpaineen lasku, sydämensykkeen lasku, aivojen alfa-aaltomuutokset). Tietoisuustaidot rauhoittavat ihmistä nykyelämän hektisessä ympäristössä, ja se on mainio rentoutus- ja stressinhallintamenetelmä. Mindfulnessin harjoittamiseksi ei tarvita mitään erityisedellytyksiä. Se sopii kaikille. Sitä voidaan harjoittaa myös missä tahansa tilanteessa tai vaikka makuuasennossa tai istuen. Oman kokemukseni mukaan mindfulnessia ei opi kirjoista lukemalla, vaan se täytyy kokea ohjauksessa. Kun perusteet on oppinut, voi harjoittelua jatkaa itsekseenkin. Mindfulnessissa rentoutuksen apuna voidaan käyttää myös itämaisia äänimaljoja. Äänimaljojen värähtely ja äänet auttavat aivoja rauhoittumaan alfa-aaltotasolle. Erityisen rentouttava stressinpoistaja on keholle tehty äänimaljahierontarentoutus. Omalla kohdallani se on parhaimpia stressinpoistajia, sillä rentoudun myös äänimaljarentoutusta toiselle tehdessäni.

– Mirva

Lue lisää stressin vähentämisen keinoista:

https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk0097

 

Ylin kuva: Shutterstock.

Jätä kommentti