YTM, perheneuvoja, skeematerapeutti Mirva Salonen on Tampereen yliopistossa kognitiivisen käyttäytymisterapian (KKT) psykoterapeuttikoulutuksessa koulutettavana ja hän valmistuu lokakuussa 2024. Psykoterapeuttikoulutuksen aikana koulutettavat antavat koulutuspsykoterapiaa. Työskentelyssä tukena koko prosessin ajan on yliopiston järjestämä kokenut työnohjaaja ja työnohjauskoulutusryhmä, joiden kanssa asiakkaan tilannetta ja hoitoa arvioidaan ja suunnitellaan anonyymisti. Asiakkaan henkilötiedot eivät mene yliopistolle tai ryhmälle tiedoksi, vaan ne jäävät psykoterapeuttikoulutettavalle. Koulutuksen jälkeen Mirva Salonen pystyy tarjoamaan yksilöpsykoterapiaprosesseja myös Kelan tukemana.
Mitä kognitiivinen käyttäytymisterapia on?
Kognitiivinen käyttäytymisterapia on psykoterapiamuoto, jolle on tyypillistä järjestelmällinen toiminta. Se on myös aktiivista ja koulutuksellisesti suuntautunutta. Perustavaa laatua siinä on oletus, että inhimillinen käyttäytyminen laajimmassa merkityksessään on perimän ja ympäristön vuorovaikutukseen perustuva suhde, johon kuuluu ajatukset, tunteet, toiminta ja fysiologiset reaktiot, jotka ovat jatkuvassa vuorovaikutuksessa keskenään. Tämä vuorovaikutus on käyttäytymisanalyysin kohde ja siihen vaikutetaan psykoterapiassa. Ihmistä hoidetaan sen vuoksi todella kokonaisuutena. Samat perusperiaatteet selittävät sekä ihmisen itse että muiden havaitsemaa käyttäytymistä.
Kognitiivisen käyttäytymisterapian tarkoituksena on usein parantaa ihmisten itsehallintaa ja -hoitoa antamalla ja opettamalla uusia valmiuksia ja taitoja. Tämä voi sisältää esim.
- uusien toimintatapojen omaksumisen (toimiminen luottaen paremmin omaan itseen),
- uusien tunteen säätely- tai hyväksyntätapojen oppimisen (eläminen ilman jatkuvaa ahdistusta ja pelkoa tai masennusta),
- uusien ajattelutapojen omaksumisen (myönteinen suhtautuminen omaan itseen ja muihin ihmisiin) tai
- terveysriskien ja sairauksien hoitotapojen omaksumisen ja hallinnan (kipujen vähentäminen, liikalihavuuden tai kohonneen verenpaineen hoito).
Mitä ongelmia ja sairauksia voidaan hoitaa näillä menetelmillä?
Kognitiivisen käyttäytymisterapian tehokkuus on todettu sadoissa tieteellisissä tutkimuksissa ja se on saavuttanut tunnustusta kaikkialla maailmassa erityisen tehokkaana ja tieteellisesti tutkittuna psykoterapiamuotona.
Tällä hetkellä on olemassa käyttäytymisterapeuttisia hoitomenetelmiä lähes kaikkiin psykiatrisiin, neurologisiin ja terveyspsykologisiin ongelmiin ja häiriöihin ja monien ongelmien hoidossa nämä hoitomenetelmät on osoitettu tieteelliseen tutkimusnäyttöön perustuviksi psykologisiksi hoitomenetelmiksi.
Alueita, joilla käyttäytymisanalyysin ja kognitiivisen käyttäytymisterapian hoitomenetelmät ovat osoittautuneet erityisen tehokkaiksi, ovat esim.
- ahdistuneisuus-,
- pelko-, ja masennusongelmat,
- syömis- ja unihäiriöt,
- oppimisvaikeudet,
- seksuaaliset ja muut parisuhdeongelmat,
- huono itseluottamus,
- väärinkäyttöongelmat,
- skitsofrenia ja erityyppiset stressiongelmat ja
- yleiseen terveyteen liittyvät ongelmat sekä
- lapsuuteen ja kehitysvammaisuuteen liittyvät häiriöt.
Sopisitko KKT-koulutuspsykoterapia-asiakkaaksi?
Sinulla ei ole pakko olla lääkärin diagnosoimaa mielenterveyden häiriötä, mutta olisi hyvä, että tunnistaisit, millaisia oireita tai ongelmia sinulla on. Useimmiten ongelmat ovat masennusoireita ja ahdistusta tms. KKT-psykoterapia on strukturoitua ja tarkoin suunniteltua ja tehokasta. Menetelmänä on mahdollista käyttää skeematerapiaa, hyväksymis- ja omistautumisterapiaa, Unified Protocoll -menetelmää, metakognitiivista terapiaa jne. Lisäksi käytetään aina funktionaalista käyttäytymisanalyysiä, muita arviointivälineitä ja KKT-menetelmiä (mm. altistusta, reaktion ehkäisyä).
Psykoterapiaan osallistuminen edellyttää voimavaroja – aikaa, jaksamista ja taloudellisia resursseja – sekä sitoutumista. Käyntikertoja on useimmiten 10-20 riippuen häiriöstä. Käyntiajat ovat pääosin päiväsaikaan virka-aikana.
Koulutuspsykoterapiaan ei ole mahdollista saada Kelan tukea, vaan asiakkaat maksavat sen kokonaan itse. Useat ovat päätyneet koulutuspsykoterapiaan kun eivät ole löytäneet sopivaa Kela-korvausoikeudellista psykoterapeuttia. Lyhyt itse maksettu terapia riittävän ajoissa voi estää pitkän oireilun ja sairastumisen.
Mikäli kiinnostuit asiasta, voit ottaa yhteyttä minuun viestillä (p. 040 551 5631). Jätä nimesi ja yhteystietosi ja kiinnostuksesi terapiaa kohtaan. Mikäli olet halukas asettumaan jonoon Kela-psykoterapiaan, ole yhteydessä Mirva Saloseen (p. 040 551 5631, viestillä).