Työnohjauksen vaikutukset
Työnohjauksen hyödyt on havaittu ja se on yleistymässä monella alalla. Työnohjaus tarjoaa työntekijöille mahdollisuuden pysähtyä oman työn lomassa pohtimaan toimintaansa, sen lähtökohtia, tavoitteita ja seurauksia reflektiivisesti.
Ohjaajan ja ryhmäläisten avulla työnohjauksessa tarkastellaan kriittisesti omaa toimintaa ja kehitetään sitä. Työnohjaus mielletään ennen kaikkea omassa työssä oppimiseksi. Työnohjauksessa työnohjattavan on mahdollista
etsiä uusia näkökulmia ja ajattelutapoja työhönsä sekä löytää vaihtoehtoja toimintansa muutokseen ja kokeilla niitä arkityössä käytäntöön. Reflektio ja reflektiotaitojen kehittäminen on edellytys ammatilliselle kasvulle,
työn laadulle ja muille tuloksille.
Työnohjaus auttaa myös työntekijöitä työssä jaksamisessa. Nykyään työssä helposti ”hukkuu” tietotulvaa ja tehokkuusvaatimuksiin. Työnohjaus antaa mahdollisuuden eheyttää työntekijöiden pirstaloitunutta kokemusta
työstään.
Työnohjauksella pyritään tukemaan myös organisaation kokonaisvaltaista kehittymistä ja sillä pyritään kehittämään avointa ja suoraa vuorovaikutusta ohjaajan, ohjattavien ja organisaation johdon välille. Perustyönohjaus
ei kuitenkaan sovellu sellaiseen tilanteeseen, jossa työyhteisö on jo kriisissä, vaan työnohjaus on työhyvinvoinnin kannalta ennaltaehkäisevää toimintaa.
Kriisityönohjaus
Välillä työpaikan ihmissuhteet ovat haasteellisia. Työyhteisön ongelmia ei kannata lakaista maton alle, sillä ne eivät katoa mihinkään, vaan kriisiytyvät. Tällöin ratkaisujen löytäminen on vaikeampaa kuin varhaisessa vaiheessa.
Riitojen varhainen ratkaisu auttaa työntekijöitä pääsemään konfliktin aiheuttamasta tunnekuormasta ja keskittämään energiansa perustehtävänsä toteuttamiseen. Näin myös työn laatu ja tulokset paranevat.
Kriisityönohjaus on työstä esiinnousevien ongelmien, haasteiden ja stressitekijöiden käsittelyä. Kyse voi olla vaativasta asiakastilanteesta, akuutista muutostilanteesta, työpaikan yhteishenkiongelmista tms.
Kriisityönohjaus on lyhytkestoisempaa (1-5 kertaa) kuin muu työnohjaus. Kriisityönohjauksen tarve ja toteutus selvitetään yhteistyössä työnohjaajan ja tilaajan kanssa.
Mikäli kriisi on pahentunut niin, että osapuolet eivät enää keskustelu toistensa kanssa, on sovittelu käyttökelpoisempi menetelmä.