Psykoterapia
Kognitiivinen käyttäytymisterapia on tutkimusnäyttöön perustuva tehokas psykoterapiamuoto ja hoito useaan mielenterveyden vaikeuteen.
Voimaantumossa KKT-terapiaa antaa psykoterapeutti Mirva Salonen. Kela-korvausmahdollisuus ja Soteri-luvat ovat tulossa lähikuukausina, viimeistään 1.2.2o25, jonka jälkeen voidaan Kela-terapiat aloittaa. Tässä vaiheessa on mahdollisuus varata aikaa tutustumiskäynnille (lähetä viesti Mirva Saloselle p. 040 551 5631).
Kognitiivinen käyttäytymisterapia (KKT-terapia) on tutkimusnäyttöön perustuva tehokas hoitomuoto useaan mielenterveyden vaikeuteen ja sairauteen.
Kognitiivinen käyttäytymisterapia on
strukturoitu terapiamuoto, jolle on tyypillistä järjestelmällinen, tavoite- ja
asiakaskeskeinen toiminta.
Inhimillinen käyttäytyminen laajimmassa
merkityksessään on perimän ja ympäristön vuorovaikutukseen perustuva suhde,
johon kuuluvat
- ajatukset
- tunteet
- toiminta ja
- fysiologiset reaktiot.
Nämä ovat jatkuvassa vuorovaikutuksessa keskenään. Tämä
vuorovaikutus on KKT-terapiassa tehtävän käyttäytymisanalyysin kohde ja siihen
vaikutetaan terapiassa. Ihmistä hoidetaan sen vuoksi kokonaisuutena, eikä
diagnoosi ole keskiössä.
KKT-terapiassa::
- sekä terapeutti että asiakas ovat aktiivisia.
- tutkitaan, miten potilaan ajatukset, tunteet ja käyttäytyminen vaikuttavat
toinen toisiinsa.
- luodaan tavoitteet terapiatyöskentelylle ja työskennellään
yhdessä tehtyjen tavoitteiden mukaisesti. ·
- asiakkaalle annetaan psykoedukaatiota (mm. tietoa sairaudesta
ja hoidosta). ·
- tarkoituksena on parantaa asiakkaan itsehallintaa
tai -hoitoa antamalla ja opettamalla uusia valmiuksia ja taitoja.
- harjoitellaan uusien toiminta-, ajattelu- ja
tunteensäätelytapojen omaksumista.
- harjoitellaan erilaisia taitoja kuten rentoutumismenetelmiä,
ihmissuhdetaitoja tai vaikeiden tunteiden kanssa olemista.
- tuetaan eteenpäin vieviä toimintatapoja ja ehkäistään ongelmaa
ylläpitäviä toimintatapoja.
- oiotaan ajatusvirheitä (esim. mustavalkoista ajattelua).
- altistetaan itseä vaikeille tunteille ja pyritään vähentämään
vaikeiden ajatusten ja tunteiden välttelyä.
- tehdään kotitehtäviä (kuten itsehavainnointitehtäviä ja
käyttäytymiskokeiluja).
Kognitiivisen käyttäytymisterapian tehokkuus on
todettu sadoissa tieteellisissä tutkimuksissa ja sitä pidetään kaikkialla
maailmassa erityisen tehokkaana ja tieteellisesti tutkittuna terapiamuotona. Käyttäytymisterapeuttisia
hoitomenetelmiä on olemassa lähes kaikkiin psykiatrisiin, neurologisiin ja
terveyspsykologisiin ongelmiin ja häiriöihin. Useiden ongelmien hoidossa KKT-
hoitomenetelmät on osoitettu parhaiksi psykologisiksi hoitomenetelmiksi.
Alueita, joilla käyttäytymisanalyysin ja kognitiivisen käyttäytymisterapian hoitomenetelmät ovat osoittautuneet erityisen tehokkaiksi, ovat esim.:
-ahdistuneisuus-,
-pelko-, ja masennusongelmat,
-syömis- ja unihäiriöt,
-oppimisvaikeudet,
-seksuaaliset ja muut parisuhdeongelmat,
-huono itseluottamus,
-väärinkäyttöongelmat,
-erityyppiset stressiongelmat ja
-yleiseen terveyteen liittyvät ongelmat sekä
-lapsuuteen ja kehityshäiriöihin liittyvät ongelmat.
Eri KKT-terapian muotoja ja menetelmiä ovat mm. altistus, reaktion ehkäisy, hyväksymis-
ja omistautumisterapia (HOT) ja dialektinen käyttäytymisterapia (DKT) . Usein työskentelyssä yhdistetään eri menetelmistä tarvittavia
työkaluja.
Tyypillisesti KKT-terapia on lyhytterapiamuotoista 10–20
viikoittaista käyntiä (45-60 min). Tarvittaessa käyntejä jatketaan. KKT-terapiaa voidaan käyttää myös pidemmän, esim. Kela-terapian viitekehyksenä.